Mua ihan naurattaa, "tästä blogista ei tuu mitään koirablogia" ja sit kolmas postaus putkeen, missä Remi näkyy kuvissa. :D No yrittäkää ymmärtää, se vaan on se mitä tällä hetkellä tulee kuvattua eniten. Oon muuten niin ylpeä äiti, meidän Reminaattori nosti torstaina toisen korvan kokonaan pystyyn ja eilen vielä toisen ja on nyt sit jo iso poika pystykorvineen! Ei vitsi, toihan kasvaa ihan silmissä.
Kävin muuten eilen aamulla Larpan kanssa salilla ja huhhuh, mulla on aivan sairaan jumissa lonkankoukistajat. Kun istuu vähänkään pitempää aikaa ja nousee sit ylös, niin joutuu kulkemaan pienessä kumarassa, sillä lonkat ei vaan anna selän suoristua. :D Toisaalta ihan kiva huomata, että saanhan mä paikat jumiin salilla ilman Ennaakin. ;) Oon niin ylpeä itsestäni, että oon saanut taas rytmin salilla käymiseen ja vaikka nyt se onkin vain 1 krt/vk niin onhan sekin jo aika hyvin siihen nähden, että käyn koulua ja oon töissä. :) Tavoite olis että kävisin kahdesti viikossa salilla, mutta oon tyytyväinen myös tähän yhteen kertaankin. En malta oottaa, että päästäisiin Nikon kanssa tekemään Remin kanssa pitempiäkin lenkkejä. Ehkä sit keväällä!
