Musta tuntuu, että melkein kaikissa blogeissa, joita luen, kerrottiin, kuinka viime vuosi meni tosi hyvin tai se oli muuten vaan mahtava vuosi. Kuten jo edellisessä postauksessa mainitsin, mun vuosi 2013 oli hyvä, mut ei sellanen paras-vuosi-ikinä. Tein ihan mahtavia juttuja, jotka jää pitkään mieleen, kuten matkat Lontooseen ja Turkkiin, Justin Bieberin keikka, tatuoinnin ja lävistysten ottaminen, mutta jotenkin mulla alkoi viime joulukuussa olemaan sellanen olo, et oon niin valmis jo vuoteen 2014. Uuden vuoden jälkeen mulla oli helpottunut olo. Kuulostaa siltä, et mulla ois asiat jotenkin tosi huonosti, mut ei ne oo. Jotenkin se yleisfiilis viime vuodesta oli vaan huono näin jälkeenpäin aatellen. Ehkä se on vaan se tosi stressaava syksy, joka jätti huonon maun suuhun, vaikka kevät ja kesä olikin hyviä.
Tosi moni on instagramissa ja facebookissa tykkäilly kuvasta, jossa lukee "it's time for new year, new me -bullshit". Mä ainakin tykkään uuden vuoden mukana tuomasta tunnelmasta, siitä fiiliksestä, et on koko vuosi aikaa tehdä jotain, jonka muistaa sit pitkään. Uusi mahdollisuus tehdä siitä vuodesta se vuosi, jonka muistaa loppuelämän. Muutenkin sen kuvan negatiivisuus ärsyttää mua. Siinä vaiheessa, jos ei oo ees toivoa siitä, et voi tehdä uudesta vuodesta paremman kuin edellisestä vuodesta, ei oo ees mitään järkeä yrittää. There is always hope.
Mitä mä sit aion tänä vuonna tehdä paremmin kuin viime vuonna? Opin viime vuodesta sen, et mitään ei saa jos ei tee töitä sen eteen. Oon ollut koulun penkillä mun elämästä 13 ja puoli vuotta ja nyt viime syksynä tajusin sen, että mähän opettelen näitä asioita elämää ja tulevaisuutta varten enkä vaan sitä, et saisin hyviä arvosanoja kokeista ja kursseista. Tänä vuonna aion panostaa kouluun paremmin kuin ennen; yritän tehä asioista sellaisia, että oppisin ne oikeasti ja opiskelen asioita, joissa mulla on petrattavaa. Johtamisen taidot on ehdottomasti yks niistä, joita mun täytyy ehdottomasti opiskella lisää.
Mä oon vähän sellanen ihminen, et haluun kaiken heti. Tää ois kans yks sellanen asia, jossa mulla ois parannettavan varaa. Mä haluisin ihan kauheesti matkustella ja nähdä paljon paikkoja, mutta matkustelu ei valitettavasti oo ihan ilmasta puuhaa. Jotta mä voisin reissata niin mun ois opittava säästämään. Oonkin päättänyt, et en osta tänä vuonna mitään turhaa. Lisäksi peruin Cosmopolitanin tilauksen, sillä ehdin paneutua niihin lehtiin oikeastaan vain kesäsin, jollon on aikaa makoilla rannalla, joten silloin voin ostaa sen pari numeroa irtona. Lisäksi päätin, että ripsienpidennyksetkin saa jäädä nyt ja otan ne uudestaan sitten ehkä kesällä, milloin niistä on eniten iloa kun en meikkaa muuten ollenkaan. Talvella täytyy muutenkin meikata, että saisi vähän eloa naamaan, joten voin ihan hyvin laittaa sitä ripsariakin. Lisäksi oon sulkenut viime aikoina suihkun aina sillä aikaa kun laitan shampoota tai saippuaa! Ennen mua alkoi muka palelemaan liikaa. Nää saattaa kuulostaa pieniltä jutuilta, mutta mulle tuli niin hyvä fiilis näiden tekemisen ja päätösten jälkeen. Sellanen, että kerrankin tein asioille jotain, enkä vain "halunnut" jotain.
Muistaako kukaan kun kirjotin postauksen
sokeririippuvuudesta? Tässä ois kans yks asia, missä voisin parantaa. Sokeri on oikeesti koukuttavaa ja mulle tulee usein karkista päänsärkyä. Lisäks mua ällöttää se, että meidän elimistö ei tarvitse sokeria, mut silti musta välillä tuntuu, että sitä on pakko saada. Oonkin ilonen, että viime aikoina oon huomannut, että en vaan enää pysty syömään karkkia niin paljon ja niin usein kuin ennen. Jotenkin se, että tiedän, että karkin syömisen jälkeen mulle tulee huono olo, päänsärkyä ja vatsakipua, voittaa sen karkinhimon. Tää on hyvä juttu! Mitään lakkoa en kannata, mutta oisin iloinen, että osaisin tehdä karkista enemmän sellaisen poikkeuksen kuin tavan, kuten esim. sipsit ja roskaruoka, mulle on. Mä syön niitä niin harvoin, että joskus kun mun niitä tekee mieli, voin hyvillä mielin käydä niitä ostamassa. Lisäksi oon alkanut välttämään sokerittomia tuotteita, jotka on makeutettu aspartaamilla. Tää on mulle vaikeeta siinä mielessä, että vaikka en usein juo limsaa, niin mun lempparia on ananas jaffa ja pepsi max ja molemmissa on sitä aspartaamia. Tästä lähin yritän valita mielummin stevialla makeutettuja juomia. Lisäksi opettelen juomaan enemmän vettä. Parannusta vuoden takaiseen on jo havaittavissa, mutta vielä on parantamisen varaa.
En voi sanoa, että tää uus vuosi toisi uuden minän mukana. Haluan uskoa, että uuden vuoden myötä, pystyn olemaan parempi versio vanhasta minästä. Tällaset "ahaa- elämykset" ja päätökset oman elämänlaadun parantamisesta ei vaadi sitä, että vuosi vaihtuu tai uusi viikko alkaa, mutta jotenkin sitä ihminen tarvii vaan sen puhtaan pöydän, jotta voi aloittaa uuden suunnan elämässään. Siitä mä tykkäänkin uudessa vuodessa, kun melkein jokainen aloittaa jotain uutta ja ilmassa on sellanen tekemisen meininki. Viime vuonna lupasin harrastaa liikuntaa säännöllisesti ja opetella syömään oikein. Nyt tilanne on se, että oon käynyt lähes koko vuoden salilla 3 kertaa viikossa, kerran viikossa tanssissa ja päivittäin Remin kanssa 1-1,5 h lenkeillä. Lisäksi oon oppinut syömään pääsääntöisesti viisi kertaa päivässä ja puuro on lähes poikkeuksitta se mun aamupalavalinta. Ruokailuissa on vielä parantamisen varaa, mutta ensimmäistä kertaa tällein uutena vuotena voin sanoa, että mun ei tarvii luvata, että lisään liikuntaa. Oon ylpeä itestäni.
Viime vuonna ajattelin "2013 please be good", mutta tänä vuonna en pyydä vaan ajattelen "2014 will be awesome". Elämä on sitä, mitä me tehdää siitä, eikä mikään tuu ilmasiks. Tän vuoden motto tällaiselle heti-kaikki-mulle -ihmiselle onkin "keep calm and work hard".
Mitä ajatuksia heräs? Mitä lupauksia ja päätöksiä te teitte uudelle vuodelle? :)