keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Toivepostaus: Vuosi inttileskenä

Anonyymi: "postaus nikon inttiajoista, miten pärjäsit sillon?:)"



Niko lähti inttiin Keuruulle tammikuussa 2011.Lähtö tuli vähän yllätyksenä, sillä olin valmistautunut, että Nikon intti alkaa vasta heinäkuussa 2011 niinkuin muilla meidän ikäisillä, mutta koska Niko sai käytyä amiksen 2,5 vuoteen, pääs Niko lähtemään inttiinkin puoli vuotta aikasemmin.

 IMG_8211_2

Oltiin seurusteltu 2,5 vuotta ennen Nikon inttiä ja nähty toisiamme lähes päivittäin. Joululoma ennen intin alkua olin oikeastaan koko ajan Nikon porukoilla yötä ja katottiin Nikon kanssa pari tuotantokautta Dexteriä putkeen öisin. Sinä päivänä kun Nikon intti alko, Niko heitti mut kouluun ja jotenkin tuntu, et nyt pitäis sanoo heipat pitkäks aikaa, vaikka pystyttiin tekstailemaan jo heti samana iltana.

IMG_8553_2

DSC_0166_2 Pyjamapäivä ja penkkarit
 IMG_0192
Abiristeily

Aluks harmittelin kun Nikon inttiinlähtö tulikin niin nopeasti, mutta nopeesti tajusin, et parempihan se oli saada vaan nopee alta pois. Lisäks mulla oli muuten tosi kiva ja kiireinen kevät, sillä mulla oli kolmet kirjotukset plus kaikki kivat abi-jutut. Näin myös paljon kavereita arkisin ja viikonloput oli omistettu Nikolle.

 IMG_9903_3
Ensimmäiseltä vierailulta ensimmäisenä viikonloppuna

6
IMG_0503_2

Niko oli tosi harvoin viikonloppuja kiinni, joka oli tosi kiva juttu. Se lohdutti paljon sen jälkeen kun saatiin tietää Nikon joutuvan olemaan intissä 12 kuukautta. Ensimmäinen puoli vuotta meni yllättävän nopeasti, sillä mulla tosiaan oli vielä koulua, aloitin myös uudessa (mun nykyisessä) työssä, joka toi omat jännityksensä plus kokoajan oltiin menossa kesään päin.

murunen

Vappu olikin sitten yksi niistä viikonlopuista, jonka Niko oli kiinni intissä. Onneks Enna piti mulle seuraa ja mulla olikin yks kivoimmista vapuista, vaikka en Nikoa nähnytkään. Lisäks vietettiin mun ja Ennan 2. vuotispäivää vappuna, sillä pari vuotta aikasemmin tutustuttiin alban rannalla vappua juhliessa.

SAM_0812_3

Kesäkuun alussa olikin yks tärkeimmistä päivistä mulle eli lakkiaiset ja oon tositosi onnellinen, että Niko sai kyseisen viikonlopun vapaaksi! Muistaakseni oli pieni mahdollisuus, että Niko ei ois päässyt ollenkaan mun juhliin, sillä sillon oli myös joku puolustusvoimien juhlapäivä. Arvatkaa vaan, kuinka kirosin puolustusvoimien juhlat samalla kun jännitin, pääseekö Niko lomille. :D

IMG_3746

Vietin mun 19- vuotissynttäritkin ilman Nikoa, mutta onneks Larppa piti mulle synttäripäivänä seuraa. Oon tosi onnellinen, että mulla on ihania ystäviä enkä oo pistänyt seurustelua kavereiden edelle. Viimeistään inttivuoden aikana ois voinut alkaa kaduttamaan. :D

IMG_3296IMG_1475_2

Oltiin puhuttu yhteen muuttamisesta jo aikasemmin keväällä, mutta ei oikein tiedetty, miten se onnistuu kun Nikolla oli intti kesken. Saatiin kuitenkin selville, että kesken intin saa muuttaa (ja intti maksaa vuokran) jos muuttaa tyttöystävän kanssa yhteen. Juhannuksena alettiin ettimään sitten kämppää ja saatiin ensimmäinen ja ainut, jota käytiin katsomassa. Muutettiin elokuun alusta samaan osoitteeseen ja ensimmäinen viikonloppu yhteisessä kodissa oli superjännittävä ja kiva! Kuitenkin kun Niko lähti sunnuntaina takasin inttiin ja menin yksin nukkumaan, tajusin, et tuun lähestulkoon asumaan yksin seuraavat viisi kuukautta.
Pikkuhiljaa aloin tottua asumaan yksin ja oli tosi kiva kun Niko tuli viikonlopuiks kotiin. Ainut vaan, että tuntui kuin Niko ois tullu mun luokse kylään, sillä mähän hoidin kotia yksin eli siivosin, tein ruokaa, pesin pyykkiä, tein ruokaostokset jne yksin, sillä en halunnut tuhlata meidän yhteistä aikaa viikonloppuisin esim. siivoamiseen.

IMG_2491 Ensimmäinen aamupala yhteisessä kodissa


Joulun alla Nikolla oli intistä viimeiset lomat, jotka kestikin pari viikkoa. Oon sellanen jouluihminen, joten en tiiä, miten oisin kestänyt jos Niko ei ois ollut lomilla tolloin.

Kun Nikon intti sitten loppui tän vuoden tammikuussa, alussa oli ihan hassua kun Niko olikin kotona koko ajan, sillä Niko ei saanut heti töitä. Vaikeinta oli ehkä se, kun olin tottunut tekemään kaiken yksin antaa Nikonkin osallistua esim. siivoamiseen. Myös Nikolla tuntu olevan ongelmia tottua siihen, että kotona ei ollutkaan aina siivottua ja jääkaapissa ruokaa. Olin tositosi onnellinen, että Nikon ei tarvinnut lähteä enää mihinkään, mutta kun vuoden ajan oli nähnyt toisiaan vain viikonloppuisin, oli hankala ja oikeastaan mahdoton jatkaa siitä, mihin vuosi sitten oltiin jääty. Nopeesti kuitenkin tilanteeseen taas sopeutui ja ensimmäisen kuukauden jälkeen yhdessä asuminen ihan seitsemänä päivänä viikossa alkoi sujumaan. :)

_MG_9300IMG_9806

Nyt on kulunut yhdeksän kuukautta siitä kun Nikon intti loppui, vaikka tuntuu, että noista inttiajoista ois ikuisuus. Kun muut muistelee tota vuotta, kuulee usein, että nopeastihan se vuosi meni. Mun mielestä vuosi ei todellakaan mennyt nopeasti. :D Tuntuu, että aika ois pysähtynyt siinä puolen vuoden kohdalla. Jotenkin oli tosi raskasta kun aina odotti viikonloppuja, jotta "elämä taas jatkuisi". Kuulostaa ehkä hassulta, mutta kun syksy tuli ja mun työt alko lisääntymään, en nähnyt kavereita enää päivittäin. Toivoin aina, että arkipäivät kuluis nopeesti ja ootin ihan hirveästi viikonloppuja. Halusin suunnitella kaikkea kivaa sille ajalle kun Niko oli kotona, mutta tietysti Niko oli väsynyt ja halus olla useimmiten vaan kotona. Lisäksi olin usein töissä ainakin lauantait, mikä ei helpottanut yhtään asiaa. 

IMG_5227_2
  Lähössä viimeistä kertaa kasarmille

Nyt kun intistä on jo aika kauan, pystyy tota aikaa miettimään paljon paremmin. Huomasin, että Niko aikuistu intissä paljon. Samalla myös aikuistuin ite, sillä asuinhan nyt yksin. Nyt tuntuu, että seurustelisin ihan eri ihmisen kanssa kuin vielä vuonna 2010. Inttivuosi oli ikäänkuin tauko meille ja molemmat muututtiin. Onneks ei kuitenkaan niin paljon, että se ois aiheuttanut ongelmia. :) Vaikeinta oli ehkä mulle tajuta se, että myös Niko asuu samassa asunnossa eikä oo vain "kyläilemässä". Aluksi olin jotenkin kokoajan varautunut siihen, että kohta se Niko taas lähtee, mutta onneks siitäkin tunteesta pääs suht nopeasti eroon. Rankinta inttivuodessa oli ehkä se, että vaikka muutettiin yhteen, tuntui, et suhde oli vaan paikallaan. Nähtiin niin vähän toisiamme ja välillä tuntui, ettei osattu enää ees jutella toisillemme. Onneks asia kuitenkin korjaantui nopeesti sen jälkeen kun intti loppui.
Vaikka olin tosi surullinen, että Niko joutui viettämään intissä kokonaisen vuoden ja tunsin itseni tosi yksinäiseksi varsinkin viime syksynä, oli kokonaisessa inttivuodessa jotain posittivistakin: todistettiin nimittäin itellemme, et pysytään ja halutaan olla yhessä oikeasti. Lisäks opin itestäni paljon ja osaan arvostaa ystävien seuraa enemmän kuin ennen. :)


30 kommenttia:

  1. oi aivan ihana postaus<3 hienoa et teijän rakkaus on kestänyt!

    VastaaPoista
  2. Vastaukset
    1. kiva kuulla et tykkäsit! :) tässä menikin varmaan neljä tuntia.. :D

      Poista
  3. Voi ei tuli niin sampan inttiajat mieleen! Me muutettiin vähä ennen intin alkua saman katon alle ja kun Samppa puolen vuoden intin jälkeen palas kotiin niin tuntu ihan hassulta että nyt se on siinä ihan koko ajan :-D! Ja tuo yksin asuminen - niin samat fiilikset! Samppa jopa sano sillon että olin välillä niin "erakoitunut" että saatoin vaa illalla mennä nukkumaa ilman että sanoin hyvää yötä tms, jotenki se meni iha luonnostaan jo ku oli nii kauan kuitenki tottunu jo olemaa yksin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiva kuulla samankaltaisia ajatuksia! :) oho, varmaan kiva sampalle, aattelikohan raukka et oot möksähtäny tai jotain :D

      Poista
  4. mua melkeen rupee itkettää koska ootte niin onnellisia ja ihania kun ootte toisenne löytäny! :) love you

    VastaaPoista
  5. hyvä postaus!
    mahtavaa että suhde on kestänyt :)
    Onko Niko nyt töissä vai koulussa?

    VastaaPoista
  6. Muistan itekki tuon inttivuojen, musta se ensimmäiset puolivuotta meni ihan sika hitaasti, mutta puolenvuojen jälkee se aika meni ku siivillä.
    Meilä tosin herra lähti reissuhommiin melkeen heti intin jälkeen, joten mulla periaatteessa "jatku intti" vielä parikuukautta sen leskeilyn jälkeen. :)
    Mutta tietääpä ainaki, että suhde kestää välimatkat ja näkemättömyydet :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. aijaa sulla oli eripäin kun mulla :D kiva että teilläkin on kuitenkin suhde kestäny kaikesta huolimatta :)

      Poista
  7. Ihana postaus, tulee ihan omat inttileskeys-ajat kans mieleen! :D
    Mun muru oli tosin vaan puoli vuotta siellä. Pääsi pois vuosi sitten heinäkuussa, ja ai että mä olin onnellinen, mutta silti se oli taas niin outoa, että näkikin joka päivä, eikä vaan viikonloppuisin! :) Ja se on totta, että intti on hyvä "kokeilu" mitä suhde kestää, ja kyllä mekin pysyttiin yhdessä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla et pysyitte kans yhessä! :)

      Poista
  8. Se on kyllä tosi haikeeta kun kumppani lähtee just esim inttiin. Itselläkin poikaystävä oli 12 kk.. Oltiin just muutettu yhteen ja se melkein heti lähti. Kyllä mä pärjäsin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, kyl sit ana tottuu kaikkeen :)

      Poista
  9. Ihana postaus ja tää tuli tarpeen koska itellä kans toi inttileskeys-aika lähenee vaarallisesti. Stressaan siitä jo nyt ihan sikana ja tuntuu et mun kestää tooosi kauan tottua siihen yksinoloon. Ootte söpöjä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä stressaa, kaikkeen sopeutuu :) kiitos <3

      Poista
    2. Tänään tää kauan pelätty ja ressattu päivä koitti, ja täytyy kyllä sanoo, että kauheeltahan tää tuntuu.. Oon tällähetkellä kesätöissä ja nyt on vaikeeta keksiä korvaavaa tekemistä kun on tottunut näkemään aina töiden jälkeen. Onneks meillä kävi niin onnellisesti, että pääsin tammikuussa jo kouluun joten syksyllä pääsen taas palailemaan kouluun, enkä kyllä tiiä koska oisin oottanut koulun alkua näin paljon! Siellä aika menee tosi nopsaan ja illatkin saattaa mennä pänttäillesssä.
      Nyt tää alokasaika ja kesä tarttis lutvia eteempäin jollain ihmeenkaupalla.. Nyt jo tuntuu että seuraavat 347 päivää tulee oleen pisimmät ikinä.

      Poista
    3. no inttiajan jälkeen jonkin ajan päästä ette enää ees muista, että olitte erossa! :) ja voithan lohduttautua sillä, että noita palvelusaikoja on lyhennetty, sillä niko oli esim 362 päivää ! :)

      Poista
  10. Oliko kertaakaan inttileskeyden aikana sellaista epätoivoista tunnetta että pitäisi erota Nikosta?

    VastaaPoista
  11. Itse en ole ollut inttileski, vaan pikemminkin poikaystävä on ollut vaihtarileski, kun itse olin 9kk vaihdossa Englannissa :D Lähdin syyskuussa, se kävi pari päivää lokakuussa, marraskuu oli aivan hirveän yksinäinen, joulukuussa pääsin 3 viikoksi Suomeen, helmikuu oli taas ihan harmaata, sitten poikaystävä tuli taas maaliskuussa pariks päiväks kylään ja huhtikuussa olin 2 viikkoa Suomessa. Se oli kyllä erittäin outoa palata kesäkuussa Suomeen ja hypätä heti saman katon alle, aiemminkin kun oltiin oltu etäsuhteessa kun eri opiskelukaupungit. Koville se vaihtovuosi pisti, kun tekstareita ja puheluita ei hirveästi tule käytettyä ulkomailla, Skypeä vaan odotellessa ja aikaeroa sovitellessa. Mut yhdessä ollaan pysytty, en kyllä uusiksi pitkää erossa olemista ottaisi.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. vitsi uskon et on ollut raskasta! oot kuitenkin ollu tosi rohkea, et oot vaihtoon seurustelusta huolimatta lähteny :) ihana kuulla, että pysyitte yhessä kaikesta huolimatta :>

      Poista